Suomalaiset saavat maidosta ja maitovalmisteista paljon ravintoaineita

15.01.2019

Maito on monipuolinen ja tiivis ravintoainepakkaus, jossa on paljon terveydelle tarpeellisia vitamiineja ja kivennäisaineita.

Maito ja maitovalmisteet ovat suomalaisten tärkeimpien proteiinin lähteiden joukossa, selviää tuoreesta Ravitsemus Suomessa - Finravinto 2017 -tutkimuksesta. Maitoa käytetään paitsi sellaisenaan myös raaka-aineena maitovalmisteiden ja muiden ruokien valmistuksessa.

Maito on monen vitamiinin merkittävä lähde. Maidosta saadaan monia B-ryhmän vitamiineja: se on riboflaviinin tärkein lähde, B12-vitamiinin toiseksi tärkein, niasiinin kolmanneksi tärkein ja folaatin neljänneksi tärkein lähde. D-vitamiinia on maitovalmisteisiin lisätty. Maito raaka-aineena kattaa noin kolmanneksen suomalaisten miesten ja naisten D-vitamiinin saannista. Lisäksi maidosta saadaan myös A-vitamiinia, tiamiinia ja vähän pyridoksiinia, C-, E- ja K-vitamiinia.

Kivennäisaineista maito on tärkein kalsiumin lähde. Maidosta raaka-aineena suomalaiset miehet saavat 71 % ja naiset 67 % kalsiumistaan. Myös jodin ja fosforin lähteenä maito on tärkein – maidosta saadaan noin kolmannes näistä. Sinkin saannista maito kattaa noin neljänneksen, seleenin saannista viidenneksen ja magnesiumin ja kaliumin saannista noin 15 %.

Rasvan saannista maito on reilun viidenneksen lähde, mutta koska rasvan laatu on enemmän tyydyttynyttä kuin tyydyttymätöntä, maito ja maitovalmisteet suositellaan nautittaviksi rasvattomina ja vähärasvaisina. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa maitoa ja maitovalmisteita suositellaan puoli litraa nestemäisenä ja muutama juustoviipale päivässä.

Yhteys terveyteen on tutkittua tietoa

Säännöllinen, suositusten mukainen maitovalmisteiden kulutus on yhteydessä mm. vahvaan luuston sekä hyvään sydämen ja verisuonten terveyteen. Tutkittua tietoa maidon ja maitovalmisteiden merkityksestä terveyteen ja riskiin sairastua on paljon.

Tuoreessa viidellä mantereella 21 maassa tehdyssä tutkimuksessa maitovalmisteiden kulutus liittyi vähäisempään verisuonisairauksien ja kuolleisuuden riskiin.

Dehghan M ym. Association of dairy intake with cardiovascular disease and mortality in 21 countries from five continents (PURE): a prospective cohort study. Lancet 2018:392 ;2288-2297. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)31812-9

Suomalaisessa tutkimiksessa runsaasti hapatettuja maitovalmisteita käyttävillä miehillä oli pienempi sydäninfarktiriski kuin näitä tuotteita vähän käyttävillä.

Kos­ki­nen TT ym. In­ta­ke of fer­men­ted and non­fer­men­ted dai­ry pro­ducts and risk of in­ci­dent CHD: the Kuo­pio Isc­ha­e­mic He­art Di­se­a­se Risk Fac­tor Stu­dy. Bri­tish Jour­nal of Nut­ri­ti­on. Jul­kais­tu in­ter­ne­tis­sä 29.10.2018. https://doi.org/10.1017/S0007114518002830

Maidon ja maitovalmisteiden käyttö ei lisännyt sydän- ja verisuonitautien riskiä laajassa katsausartikkelissa. Verenpaineen ja aivohalvauksen riskiin maitovalmisteilla voi olla jopa suojaava vaikutus.

Kongerslev Thorning ym. Milk and dairy products: good or bad dor human health? An assessment of the totality of scientific evidence. Food & Nutr Research 2016,60:32527 – http://dx.doi.org/10.3402/fnr.v60.32527

Vähärasvaisten maidon ja jogurtin kulutus liittyi matalampaan verenpaineeseen ikääntyneillä verenpainepotilailla.

Lana A ym. Association of Dairy Consumption and 24-Hour Blood Pressure in Older Adults with Hypertension. Am J Med 2018;131(10):1238-49. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2018.04.039

D-vitaminoitujen maitovalmisteiden käytön kansanterveydellisiä vaikutuksia arvioivassa katsausartikkelissa osoitettiin merkittävää hyötyä suhteessa murtumien ehkäisyyn, elinvuosiin, elinvuosien laatuun.

Hiligsmann M ym. A scoping review of the public health impact of vitamin D-fortified dairy products for fracture prevention. Arch Osteoporosis (2017) 12:57. Published online 21 June 2017. DOI 10.1007/s11657-017-0352-1

Kuva: Kolmesta lasillisesta maitoa saa ravintoaineita % verrattuna suosituksiin

Lähteet:
Liisa Valsta, Niina Kaartinen, Heli Tapanainen, Satu Männistö, Katri Sääksjärvi (toim.) Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 –tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 12/2018.
Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.

Lisää tietoa:

Ravitsemuskatsauksesta:

Maitovalmisteita kannattaa käyttää suositusten mukaisesti
Uutisia Maidosta https://maitojaterveys.mobie.fi/zine/17/article-2472 ja https://maitojaterveys.mobie.fi/zine/18/article-2660

Aiemmista tiedotteista:

Maito – hyvä vai paha?

Riittävä pitkäaikainen kalsiumin saanti parantaa lasten luuntiheyttä

Maitokaakao on edullinen vaihtoehto palautumisjuomaksi