Elokuun maitomyytti: Rasvaton maito, terveellistä vai ei?

Rasvattomaan maitoon liittyy useita uskomuksia. Väitetään, että rasvaton maito värjättäisiin valkoiseksi eikä maitoon lisätty D-vitamiini imeytyisi. Väitetään myös, että rasvaton maito olisi ylimääräisen käsittelyn vuoksi rasvaista maitoa epäterveellisempää. Millään näistä väitteistä ei ole faktoihin perustuvaa pohjaa.

Rasvaton maito saa värinsä maidon proteiinin kaseiinimiselleistä. Rasvaisemmissa maidoissa valkoisen väriin vaikuttaa myös rasva. Siksi rasvaisen maidon valkoisuus on hieman keltaiseen vivahtavampaa kuin rasvattoman. Maidon värjäys on myös kielletty elintarvikkeita koskevissa viranomaismääräyksissä. Voidaan kysyä, kuinka todennäköistä olisi, että meijerit vaarantaisivat koko tuotantonsa yhden elintarvikkeen vuoksi?

Rasvaton maito käsitellään meijerissä samalla tavoin kuin muutkin maidot. Usein unohdetaan, että käsittelyllä varmistetaan tuotteen turvallisuus, sillä kuumennus ja laadun testaus bakteeri- ja jäämänäytteillä varmistavat maidon korkean hygieenisen laadun. Maito separoidaan aina ennen vakiointia, eli separoinnissa rasva erotetaan rasvattomasta maidosta. Rasvaton maito syntyy separoinnin tuloksena, eli sitä ei tarvitse enää vakioida rasvaa lisäämällä. Voi siis oikeastaan sanoa, että rasvattomalla maidolla on yksi käsittelyvaihe vähemmän kuin muilla maitolaaduilla. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä maidon ravitsemukselliselle arvolle.

D-vitamiini lisätään maitoon pienessä määrässä kasviöljyä. D-vitamiini imeytyy myös rasvattomasta maidosta, vaikka maito ei sisällä itsessään rasvaa. Suolistossa olevasta rasvasta noin neljännes tulee sapesta ja suolen seinämästä irtoavista soluista. Suolistossa on siis aina rasvaa jonkin verran, mikä edistää D-vitamiinin imeytymistä. Lisäksi hyvin usein rasvatonta maitoa nautitaan yhdessä ruuan kanssa, joka sisältää rasvaa. Muita rasvaliukoisia vitamiineja saadaan pääasiassa muista elintarvikelähteistä, eikä niiden pitoisuus rasvaisessa maidossa ole saannin kannalta kriittinen (Laatikainen 2018). Maito on merkittävä vesiliukoisten B12- ja B2 -vitamiinien lähde.

Vitamiinit säilyvät rasvattomassa maidossa erittäin hyvin käsittelystä huolimatta: Niiden määrä vähenee joitakin prosentteja, korkeintaan 20 %.  Kahdesta desilitrasta rasvatonta maitoa 6–9 -vuotias lapsi saa jopa 35 % päivittäisestä riboflaviinin (B2) ja 62 % B12 -vitamiinin tarpeesta. Kivennäis- ja hivenaineiden, kuten kalsiumin, seleenin ja magnesiumin ravitsemuksellista arvoa maidon käsittely ei vähennä. Lasillisesta maitoa (2 dl) 6 9 -vuotias lapsi saa 35 % päivittäisestä kalsiumintarpeestaan ja 23 % päivittäisestä jodin tarpeestaan. Kotimaisessa Strip baby -tutkimuksessa huomattiin, että rasvattoman maidon suosittelu neuvolaiässä kevytmaidon sijaan vähensi tyttölasten lihomista ja metabolisin oireyhtymän riski oli huomattavasti alhaisempi kaikilla rasvatonta maitoa ensisijaisesti juoneilla lapsilla heidän saavuttaessaan teini-iän (Nupponen ym. 2015).

Maito on ravintorikasta juomaa rasvalla tai ilman, mutta rasvatonta maitoa ei kannata harmittavan yleisten uskomusten nojalla karsastaa. Rasvattoman maidon suosituksella ravitsemussuosituksissa on vahva tieteellinen pohja, mutta joustavaan syömiseen kuuluu maito sen monissa muodoissaan.