Maitorasvan koostumus on monipuolinen ja muutettavissa

Maitorasvasta on eristetty yli 400 erilaista rasvahappoa. Suuri osa niistä on lyhyitä ja keskipitkiä rasvahappoja. Tällaiset triglyseridit, joissa hiiliketjun pituus on lyhyt (C2–C10), imeytyvät ohutsuolessa tehokkaasti. Tyydyttyneistä rasvahapoista maidossa on eniten palmitiinihappoa (C16). Kaksi tyydyttynyttä rasvahappoa, pentadekanoiinihappo (C15) ja heptadekanoiinihappo (C17), ovat ominaisia maidon rasvalle. Monityydyttymättömiä rasvahappoja on maidossa vähän, vain pari prosenttia.

Maitorasvan rasvahappokoostumus vaihtelee monesta syystä, ennen kaikkea vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi öljyhapon määrä maitorasvassa vaihtelee 20–23 prosentin välillä. Kesällä sitä on eniten. Periaatteessa maitorasvan rasvahappokoostumusta voidaan muuttaa varsin tehokkaasti lehmien ruokintaa muuttamalla. Jos lehmän rehuun on lisätty monityydyttymättömiä rasvahappoja, esimerkiksi rypsiöljynä tai rypsin siemeninä, lehmän tuottama maitorasva pehmenee. Normaalisti lehmän pötsi kovettaa rehujen monityydyttymättömät rasvahapot, mutta kasviöljyt voidaan suojata tältä reaktiolta. Tällöin maitorasvan linoli- ja linoleenihapon osuus saattaa nousta yli kolmanneksen kokonaisrasvahapoista.

Ongelma maitorasvan pehmentämisessä on lähinnä tekninen. Liian pehmeä maitorasva ei sovellu maitovalmisteisiin tai leivonnaisiin, joissa nimenomaan tarvitaan maitorasvan kovuutta. Runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävä maitorasva on myös hyvin herkkä hapettumaan, ja se lyhentäisi maitojalosteiden säilyvyysaikaa.

100 g maitorasvaa sisältää keskimäärin  

Glyserolia

12 g

 

 

Tyydyttyneitä rasvahappoja yhteensä

53 g

Lauriinihappoa

2 g

Myristiinihappoa

9 g

Palmitiinihappoa

23 g

Steariinihappoa

12 g

 

 

Monityydyttymättömiä rasvahappoja (cis-muotoisia)

19 g

 

 

Trans-rasvahappoja

2 g

Polytyydyttymättömiä rasvahappoja yhteensä

2,6 g

Muita rasvahappoja

2 g

 

Maidossa on konjugoitunutta linolihappoa

CLA on ryhmänimi linolihapon isomeereille, joissa kaksoissidokset ovat konjugoituneita, ts. kahden hiiliatomin päässä toisistaan. Tämä linolihapporyhmään kuuluva isomeeri löydettiin lehmän pötsistä vuonna 1966.

CLA on herättänyt tutkijoissa kiinnostusta lähinnä sen syöpää ehkäisevän vaikutuksen vuoksi. CLA:n on koeoloissa todettu ehkäisevän rottien maitorauhaskasvainten kehittymistä. Koeputkessa CLA:n on havaittu hidastavan myös ihmisen melanooman, paksusuolen- ja rintasyövän solujen kasvua.

CLA:n vaikutusmekanismi on toistaiseksi tuntematon. CLA:ta on maitovalmisteissa, varsinkin juustoissa sekä naudan ja lampaan lihassa. Juustoissa on CLA:ta keskimäärin 5 mg/1 g rasvaa. Lehmän ruokinnalla on merkittävä vaikutus CLA:n pitoisuuteen maitorasvassa. Konjugoituneen linolihapon toimintamekanismin selvittäminen sekä mahdollinen syöpää ehkäisevä vaikutus tarvitsevat paljon lisätutkimusta.

Lähde:
Maito ja Terveys ry, Maitotietoa