Lisätietoa ja linkkejä liittyen Maidon tie maitotilalta päiväkotiin -ohjelmaan

Lehmäsanastoa

NAUTA = eläinlajin yleisnimi
LEHMÄ = naaraspuolinen aikuinen nauta
SONNI = urospuolinen aikuinen nauta
VASIKKA = lehmän poikanen
HIEHO = naaraspuolinen nuori nauta
MULLI(KKA) = urospuolinen nuori nauta
NAVETTA = lehmien koti
POIKIMINEN = lehmä synnyttää vasikan

Lehmällä on monta mahaa

Nautaeläimillä kuten muillakin märehtijöillä on monivaiheinen ruoansulatus. Naudoilla on ihmisen mahaa vastaavan juoksutusmahan lisäksi kolme etumahaa, yhteensä siis neljä mahaa. Ne ovat nimeltään pötsi, verkkomaha, satakerta eli lehtimaha ja juoksutusmaha. Jokaisella mahalla on oma tehtävänsä naudan ruoansulatuksessa.

Naudat syövät ruokansa nopeasti hotkimalla eivätkä pureskele kunnolla. Nopean ruokailun jälkeen nauta asettuu ruokalevolle, märehtimään. Märehtiminen tarkoittaa sitä, että naudan kertaalleen syömä ruoka nousee ns. märepaloina verkkomahan ja pötsin kautta takaisin suuhun uudelleen pureskeltavaksi. Lehmän syömä ruoka, kuten ruoho ja heinä, on vaikeasti sulavaa, ja siksi naudan pitää pureskella sitä moneen kertaan. Naudan pötsissä olevat mikrobit auttavat pilkkomaan huonosti sulavia kasvinosia.

Maito lypsetään utareista

Lehmän tuottama maito muodostuu utareissa. Utare on rauhaskudosta, jossa on suuri määrä maitoa erittäviä rauhasia eli maitorakkuloita. Utareissa on vilkas verenkierto, sillä maidon raaka-aineet tulevat verenkierron mukana maitorakkuloihin.

Utareet muodostuvat neljästä maitorauhasesta eli utarelohkosta, joista jokainen on itsenäinen maitoa tuottava yksikkönsä. Kaikissa utarelohkossa on yksi nisä. Lehmällä on yhteensä neljä nisää, joita sanotaan vetimiksi. Maito suihkuaa vetimen kärjessä olevasta aukosta, kun vedintä puristetaan aaltomaisesti ylhäältä alaspäin. Nykyisin lehmät lypsetään useimmiten lypsykoneella, joka imee maidon utareista alipaineen avulla.

Lehmällä on sorkat

Lehmillä ei ole kenkiä, vaan niiden varpaita suojaa sorkka. Sorkan pinta on kovaa ja kimmoisaa sarveisainetta, joka on samantyyppistä ainetta kuin ihmisen kynnet tai lehmän sarvet. Sorkkaeläimet, esimerkiksi naudat, lampaat, vuohet ja siat kävelevät ikään kuin kahdella varpaalla, jotka vastaavat ihmisen keskisormea ja nimetöntä sormea. Naudan sorkka jakaantuukin kahteen varpaaseen eli kyntiseen. 

(Teksti: Maito ja Terveys ry & Maitohygienialiitto ry)


Lisätietoa Internetissä:

Ruokatiedon aineisto lypsykarjasta 
Maatilan eläimet –esite, MTK 
HAMK:n meijerialan oppimateriaali